Suomessa tiedetään olevan käytössä kolme matkaikonostaasia, jotka kaikki on maalattu kankaalle oletettavasti 1700-luvun loppupuolella ja joita on käytetty siirrettävinä kirkkoina 1800-luvulla. Kaksi näistä kuljetettavista ikonostaaseista on sijoitettuna pysyvästi, yksi Loviisan ja toinen Ahveniston ortodoksisessa kirkossa. Kolmas oli käytössä viimeksi Sotkuman rukoushuoneessa 1900-luvun puolivälissä.
Sotkuman ikonostaasin maalaukset oli jossain vaiheessa leikattu taustastaan ja kahdeksan säilynyttä maalausta tuotiin Valamon konservointilaitokselle 1989 käärittynä tiukalle rullalle, kuvapuoli sisäänpäin. Toiset maalauksista, esimerkiksi arkkienkelit, oli leikattu hahmojen ääriviivaa myöten, kun taas esimerkiksi Kristus Kaikkivaltias- ja Jumalanäiti-maalaukset oli leikattu niitä ympäröivän maalatun kehyksen ulkoreunaa pitkin. Rullassa oli lisäksi kaksi juhlaikoni-maalausta sekä kaksi kerubimaalausta.
Silkkikankaalle maalatut, irti leikatut ja rullalle käärityt maalaukset olivat suhteellisen hyvässä kunnossa ja maalikerros oli suurimmaksi osaksi vahingoittumaton. Lähinnä maalauksissa oli krakeluuria, värikerroksen hilseilyä, pieniä repeämiä, likaa ja tahroja. Luonnollisestikin rullaus oli vahingoittanut maalauksia. Aikaisempaa restaurointia oli tehty vain pienessä mittakaavassa.
Maalausten konservointi aloitettiin Valamon konservointilaitoksella vuonna 2007.
Taidekonservaattori harvoin kohtaa näin erikoisella tekniikalla tehtyjä maaluksia. Arvokasta asiantuntemusta saatiin Venäläisen taiteen museosta Pietarista, “mixed media” (sekatekniikka)- osaston konservaattoreilta Eugenia Shukinalta ja Nina Rusakovalta.
Konservointia jatkettiin Valamossa helmikuussa 2008 Euroopan Unionin tukeman Icon Network- projektin puitteissa järjestetyssä työpajassa.
Eri materiaalien käyttöä sekä erilaisten konservointimenetelmien toimivuutta pohdittiin työpajassa käydyissä keskusteluissa laajasti. Käytännössä sekä synteettiset että luonnonmateriaalit olivat käytössä. Päämäärä kuitenkin oli sama; maalausten säilyttämisen kannalta oleellista on niiden pingottaminen kiilakehykselle.
Konservointi aloitettiin suoristamalla maalaukset, kiinnittämällä väri-irtoamat ja vahvistamalla väri- ja pohjustuskerrokset. Kuva- ja kääntöpuoli puhdistettiin, lakka ja päällemaalaukset kuvapuolelta poistettiin ja reiät paikattiin. Maalaukset vuorattiin ensin eristyskerroksena toimivalla japaninpaperilla, vasta sen jälkeen ne kiinnitettiin vuorauskankaalle. Keskustelujen pohjalta päätettiin käyttää erilaisia liimoja ja vuorausmateriaaleja. Osalle maalauksista on tehty vain edellä mainitut toimenpiteet, joidenkin maalausten vauriokohdat on restauroitu.
RSS 2.0